Tutkimus- tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkökulmasta nykyiset tekoälysovellukset eivät voi korvata tutkijan osaamista, asiantuntemusta ja vastuuta. Mutta niitä voidaan käyttää tutkijan aikaa ja resursseja säästävänä työkaluna, kun vain käytön eettiset näkökulmat huomioidaan. Tekoälyn eettisestä käytöstä TKI-prosessissa on linjattu Metropolia ammattikorkeakoulussa toukokuun 2024 alkupuolella.
Nykyisille tekoälysovelluksille on tunnistettu käyttökohteita ainakin seuraavissa tutkimusprosessin vaiheissa (1):
- tutkimussuunnitelma ja rahoitushakemus (esim. ideointi ja suunnittelu)
- kirjallisuuskatsaus
- toteutus (esim. aineiston kerääminen, analysointi, mallien luominen)
- raportointi (esim. tekstin ja kuvien generointi ja muokkaaminen)
- julkaisujen arviointi
Mitä on tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa?
Hyvän tieteellisen käytännön ja vastuullisen tutkimuksen periaatteet pätevät kaikkeen TKI-toimintaan, riippumatta siitä, hyödynnetäänkö siinä tekoälyä vai ei. Tutkija on aina vastuussa tutkimuksensa eettisestä ja vastuullisesta toteutuksesta, eikä vastuuta voi siirtää työkalulle. Tutkijana vastaat itse tulostesi luotettavuudesta ja oikeellisuudesta, muiden tutkijoiden työn kunnioituksesta ja tutkittaviin kohdistuvan riskin minimoinnista (2,3). Tekoälyn käyttö tutkimusprosessin eri vaiheissa saattaa vaarantaa edellä mainitut perusperiaatteet, ellet kiinnitä niihin erityistä huomiota.
Voitko olla varma tulosten luotettavuudesta ja oikeellisuudesta?
Tietojenkäsittelytieteessä tunnettu GIGO-konsepti ”garbage in, garbage out” pätee erityisen hyvin tekoälyn tuotokseen. Tekoälyä koulutetaan suurilla datamassoilla, jotka voivat sisältää tahallisia tai tahattomia vinoumia. Lisäksi vinoumat voivat muuttua mallin kehittyessä.
Tekoälyn tuotos voi olla yllättävä ja vaikuttaa jopa innovatiiviselta, mutta voitko luottaa käytetyn datan laatuun ja olla varma tuloksen oikeellisuudesta? Sinun on arvioitava, onko esittelemälläsi tuloksella ylipäätään mitään tietoarvoa.
Voitko viitata toisten tutkijoiden työhön asianmukaisesti ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen?
Tieteellisen tekstin tekijänä vastaat itse siitä, että kunnioitat muiden tutkijoiden oikeuksia viittaamalla heidän työhönsä asianmukaisesti. Käyttäessäsi tekoälyä työvälineenä sinun pitää aina arvioida, pystytkö jäljittämään alkuperäiset lähteet ja viittaamaan niihin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.
Onko tutkimuksesi arvioitavissa ja toistettavissa?
Jotta tutkimus on arvioitavissa ja toistettavissa, käytetyt menetelmät ml. tekoäly on kuvattava avoimesti ja riittävällä tarkkuudella. Tekoälyn käytön yksityiskohtainen dokumentointi on erityisen tärkeää, koska usein päivittyvien tekoälysovellusten toimintaa ei välttämättä ole mahdollista toistaa täysin samanlaisin tuloksin. Kuvaa siksi aina vähintään: a) käyttämiesi sovellusten versiot ja sovellusten käyttötarkoitukset, b) käyttämäsi kehotteet ja niillä saadut vastaukset ja tuotokset sekä c) tekniset yksityiskohdat ja parametrit, jotka mahdollistavat tulosten tarkistamisen.
Käytettyyn sovellukseen tulee viitata asianmukaisesti hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen paitsi tutkimustuloksia julkaistaessa, myös kaikissa muissa tutkimuksen elinkaaren aikana syntyvissä dokumenteissa (esim. tutkimussuunnitelmassa, rahoitushakemuksessa, sopimuksissa, tutkittavien tiedotteissa ja erilaisissa lupahakemuksissa)
Tarvitseeko tutkittavien tietää, jos aiot käyttää tekoälyä?
Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen merkittävä eettinen riski liittyy tutkittavien tietosuojaan. Tutkittavien anonymiteetti voi pettää, ja yksittäinen tutkittava saattaa olla tunnistettavissa paitsi tuloksista, myös jatkokäyttöön tallennetusta ja jopa avatusta tutkimusaineistosta. Tekoälyn käyttö saattaa lisätä tätä riskiä merkittävästi: vaikka sovellukseen syöttämäsi aineisto ei sisältäisi henkilötietoja, ”kaikkea verkosta löytyvää materiaalia yhdistävä” tekoäly saattaa palauttaa aineistoon tietoja, joilla yksittäinen tutkittava onkin tunnistetavissa kohtuullisin keinoin. Siksi sinun on aina kerrottava tutkittaville, jos aiot käsitellä tutkimusaineistoa tekoälysovelluksen avulla. Näin tutkittavat tietävät mahdollisesta riskistä, ja voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen osallistua tai olla osallistumatta tutkimukseen.
Ja lopuksi: entä kun olet riskit punninnut ja edelleen haluat hyödyntää tekoälyä TKI-toiminnassa?
Tekoälysovellus on sähköinen työväline, ja sen hankinta ja käyttöönotto tapahtuu kunkin organisaation omien ohjeiden mukaisesti, Metropoliassa Tietohallintopalveluiden kautta. Prosessissa arvioidaan mm. ettei ehdotettu työväline ole ristiriidassa Metropolian tietoturvaperiaatteiden kanssa.
Tekoälysovellukset, niiden käyttökohteet ja riskit muuttuvat koko ajan. Edellä kuvatut TKI-toiminnan eettisyyteen liittyvät riskikohdat tunnistettiin keväällä 2024 työryhmässä, joka valmisteli ”Tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa – Metropolian linjaukset”. Linjauksia sovelletaan kaikkeen Metropolian TKI-toimintaan ja niitä tarkentavia ohjeita ja suosituksia annetaan tarvittaessa TKI-toiminnan eri vaiheisiin.
Kirjoittaja
Susanna Näreaho (FT, dosentti) toimi aiemmin ympäristöalan tutkijana. Nykyisin hän työskentelee erityisasiantuntijana Metropoliassa vastuullisen TKI-toiminnan parissa. Vastuullinen TKI-toiminta on tapa tuottaa, julkaista ja arvioida tietoa luotettavasti ja yhteisesti hyväksytyillä tavoilla. Susanna on muun muassa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsen, Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan entinen puheenjohtaja ja mukana työryhmässä, mikä valmistelee luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettisiä suosituksia.
Teksti pohjautuu ”Tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa – Metropolian linjaukset” dokumenttiin. Metropolian TKI-johtajan 7.5.2024 hyväksymän linjauksen tekijät ovat: Susanna Näreaho, Joona Koiranen, Mika Hämäläinen, Roope Rannikko, Anni Salonen, Sanna Saarnia, Lotta Kuosmanen ja Kimmo Leiviskä. Se on julkaistu CC-Nimeä -lisenssillä.
Lähteet
- Glerean, Enrico and Silva, Pedro E. S. (2023). Artificial Intelligence and Research Work. (zenodo.org)
- Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. (tenk.fi) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023.
- Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. (tenk.fi) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019.
Lisää aiheesta
- Aalto-yliopiston ohjeistus: Tekoälyn vastuullinen käyttö tutkimusprosessin aikana (aalto.fi) (poimittu 27.4.2024)
- Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille (arene.fi) 10.5.2023.
- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta (eur-lex.europa.eu) (SEC (2021) 167 final)
- ERA Forum Stakeholders’ document: Living guidelines on the Responsible Use of Generative AI in Research (ec.europa.eu), 2024
- Itä-Suomen yliopiston ohjeistus: Tekoälyn käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa (kamu.uef.fi) (poimittu 27.4.2024)
Ei kommentteja